Menkkavitutusta!

Menkat... Sattuu niin helvetisti ja kaikki ärsyttää vieläkin enemmän kuin normaalisti, jos mahdollista. En ole ollut koulussa koko viikkona, en vain pysty, en vain jaksa, en vain halua mennä iloisten ihmisten ympäröimään luokkahuoneeseen vain purskahtaakseni itkuun itsesäälin rypemänä. Parempi potea tämä kotona ja mennä sen jälkeen feenikslintuna kouluun. Ja vitut! Tämä feenikslintu ei nouse tuhkasta, se palaa puoliksi ja puolet siitä jää makaamaan tuhkaan miettien miksei se voinut palaa kokonaan.

Odotan jo aikaa, kun menkat ovat poissa, en siis vanhuutta vaan laihuutta. En vain jaksa potea kipua kuukausittain kun sisuskaluni valuvat ulos. Haluan olla niin laiha etteivät edes kuukautiset vaivaa, täydellinen elämä kaikin puolin. Olen vain niin saakelin heikko etten varmaan koskaan pääse siihen pisteeseen. Olen tälläkin viikolla syönyt enemmän kuin laki sallii. Olisipa ruoan päivittäiselle määrälle laki, jotta minullakin olisi jokin moraalinen syy pitäytyä päätöksissäni. Olen vaan niin maassa etten jaksa miettiä mitään. Tänäänkin koko päivä on mennyt netflixin ja ruoan parissa. Pistin koneen hetkeksi sivuun jotta voisin siivota huoneeni, Mutta ei, en vain kestä olla ajatusteni kanssa kahden, meidän välillä on pakko olla jokin laite joka vie ajatukseni kauas koko maailman pahimmasta ja ilkeimmästä asiasta, ihmisestä. Eikä mistä tahansa ihmisestä, vaan minusta. Minulla on elämässäni kaikki hyvin, elän hyvinvointivaltiossa, käyn koulua, minulla on rakastava perhe. Maailmassa on niin paljon oikeitakin ongelmia, mutta en kykene edes ajattelemaan niitä itsekeskeisyyteni joukosta. Miten joku voi olla näin huono ihminen.

Anteeksi etten ole vähään aikaan tehnyt mitään muuta kuin valittanut ja voivotellut paskaa elämääni, mutta tälläinen mä nyt vaan olen. Ja kyllä, tähän tulee pian muutos, heti kun saan otettua itseäni niskasta kiinni ja alettua elää. Mä nousen vielä tästä suosta, ja näytä kaikille mihin mä pystyn. Musta tulee laiha, kaunis ja itsevarma, juuri niinkuin olen aina halunnutkin.

Pelkoa

Kuka tietää miltä tuntuu pelätä itseään?

 Kuka pelkää ja samalla odottaa hetkeä jolloin kaikki päättyy?

 Kuka pelkää päättävänsä sen hetken itse?

-Minä

Olen taas ollut koko päivän sängyssä, en mennyt kouluun, en mennyt edes kaverini kanssa kaupoille vaikka olin luvannut. Pelkään kulkea kotiovesta ulos. Pelkään ulkomaailmaa. Pelkään kävellä jalkakäytävillä. Mitä jos saan yhtäkkiä paniikkikohtauksen, menetän kontrollin täysin ja hyppään auton alle. Olen nähnyt äskeisen tilanteen useita kertoja unissani, ajatuksissani. 

Sain aamulla sängyllä istuessani ahdistuskohtauksen. Kuumotti, pyörrytti, itketti. Yhtäkkiä huomaan käteni kiertyneenä kaulani ympärille. Jännitän käsiäni, se tuntuu niin hyvältä, mitä jos en päästäisikään irti, mitä jos kuristaisin itseni tähän paikkaan. Hellitän otteeni, katson kasvojani peilistä, ne ovat aivan punaiset. Pidän käteni kuitenkin yhä asetettuina kaulalleni, ja yhtäkkiä kiristän taas otettani. Se helpottaa, kipu oikeasti helpottaa. Kuristan itseäni neljäsosaminuutin ennen kuin hellitän jälleen...

Joulu on taas odottamisen arvoinen

Tiedän sanoneeni ja vannoneeni joka suuntaan etten aio juhlia joulua tänä vuonna. Nyt on kuitenkin tapahtunut minun kannaltani huikea käänne. Mä... mä saan salikortin joululahjaksi ^.^ En oo koskaan ollu näin innoissani, mut toisaalta nyt kun tiiän mitä saan, ei tule ehkä mitään yllätystä jouluksi, mutta ei se mitään. Lisäksi tehdään äidin kanssa varmaankin meikkitilaus, josta olen myös todella innoissani :).

Joulupöytä ja muut joulun herkut ahdistaa jo nyt niin paljon, etten tiedä miten käy... varmasti tämä läskikasa sortuu syömään jouluna oman painonsa verran ruokaa, eli PALJON!!! En ole toistaiseksi uskaltautunut vaa'alle.

ruokaa

Taas paino on noussut... Aamulla vaaka tuomitsi minut lukemalla 50,4kg. Onnistuin aamulla olemaan syömättä, koulussa myös vaikka V pyysikin minua ruokalaan. Vasta kotona annoin itseni ajatella ruokaa, pelkäsin kuitenkin sortumista ahmimiseen. Ryhdyin keittämään kukkakaalia, siinä kun ei tunnetusti ole miljoonia kaloreita sadassa grammassa. Meillä on jääkaappi rikki, onneksi varastossa on toinen :D kaikki ruoat on nyt sitten siellä. Mukaani kaappasin myös kurkun, porkkanapussin ja suolakurkkua.

Lautaselle keräsin;
70g porkkanaraastetta 20kcal
30g suolakurkkua 5kcal
60g kurkkua 7kcal
140g kukkakaalia 34kcal
=66kcal

Yllätyin itsekin miten vähän kaloreita voi täydestä lautasesta kertyä kun tavara on oikeeta ;) Syön illalla vielä mandariinin ja ehkä riisikakun, mutta sitten saa riittää!