1000 ja yksi BDI-testiä

Eilen oli terapia. Jälleen ehkä jo liiankin tuttu BDI-testi. Samat vastaukset, sama tulos, samat vaisut vastaukset "milloin aloit tuntea näin?", "miksi ajattelet niin?", "mitä jos yrittäisit muuttua?". Olen aina tehnyt testin rehellisesti, lukuunottamatta kohtia koskien painon tippumista tai ruokahalun puutosta, niistä en halua keskustella ikinä. Taas kerran koko session ajan ääni tärisee pala kurkussa. Taas kerran esitetään vaihtoehdot, jotka on torjuttu jo miljoonaan kertaan. "Osastosta voisi olla apua", "pitäisikö lääkkeitä lisätä", "voisit puhua perheesi kanssa rehellisesti tunteistasi" yms. kornia joka ei koskaan ole ollut minulle vaihtoehto. Käyn terapiassa oikeastaan vain koska minusta tuntuu että siellä "kuuluu käydä" jos on tällaisia ongelmia. Uusi terapeuttini J on mukava, jokseenkin ylipainoinen noin 25vuotias vaaleaverikkö nainen. Ikävöin silti vanhaa terapeuttiani S:ää, puolen vuoden tuntemisen jälkeen pystyin vihdoin puhumaan edes jotenkin rauhallisesti ja vähän vakavemmistakin asioita ilmn punertavia silmäkulmiä ja tärisevää ääntä. Taas sama on edessä ja luultavasti taas kun opin jotenkin hyväksymään tilanteen terapeuttini vaihdetaan. Tutustuminen vaan vie minulta ehkä liiankin kauan, muttei sille voi mitään, en vain luota ihmisiin tarpeeksi.