Vielä viikko sitten odotin joulua todella innokkaana, mutta into on nyt ohi.
Matkani vietiin. ollaan äidin ja serkkujen kanssa käyneet Apassionatassa jo neljänä peräkkäisenä vuotena. Tänä vuonna en pääse, vitun koeviikko.
Lahjatoiveeni vietiin. Ainoa toiveeni tänä vuonna oli luomiväripaletti, jota olen toivonut jo pitkään. En tosissaan toivonut mitään sen rinnalle, kun sen hintakin olisi ollut aika suolainen. Mutta nyt sekin riistettiin nenäni edestä, koska ei ole rahaa.
Mä vihaan mun elämää, mä vihaan lähellä olevia tunnevammaisia ihmisiä, vihaan koulua vihanvihaanvihaan! Vihaan joulua vihaan uuttavuotta vihaan juhlapyhiä ja tätä ruokakulttuuria jossa on ahdettava itsensä niin täyteen että tekisi mieli oksentaa. VIHAAN!!! Vihaan itseäni ehkä kaikkein eniten tässä maailmassa. Miten joku voi olla näin huono ihminen, laittaa itsensä etusijalle joka mutkassa ja rääkyä kun kaikki ei menekään ihan niinkun oli suunniteltu... Sellainen minä olen, enj muuksi muutu!
Uudet tavoitteet jouluksi:
Jouluun mennessä vaa'an on näytettävä alle 45kg, pakko. Turbovaihteen aika on nyt koittanut. Aloitan "uuden alun" jo tänään. Joka ilta/yö/aamuyö pitää käydä juoksemassa 2 kilometriä, lihaskuntoa on tehtävä joka päivä, kunnon lenkillä vähintään joka toinen päivä. Joka päivä on myös hypittävä hyppynarulla 500 kierrosta. Joka aamu kaloreiden kulutuksen on oltava ensimmäisenä mielessä, illalla viimeisenä käynnissä. Koulussa voi välituntisin käydä ulkona juoksemassa, tai hyppimässä X-hyppyjä vessassa. Mahdollisuuksia on lukemattomia. En aio olla enää se läski joka katselee laihoja naisia kadehtien kylkiluita, aion olla kaikki ne naiset!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti