Siitä on kuukausi, ja kymmenen päivää. Miksi en kirjoita? Miksi en ilmoita itsestäni? Olenko luovuttanut? Olenko hoidossa?
Ei hätää! Oikeasti kaikki on hyvin, tai ei hyvin, ei tietenkään. Kaikki kaatuu päälle. Paino on noussut, mutten pysty menemään vaa'alle. Silti tiedän vaa'an näyttävän yli 53kg... Mitä helvettiä mä menin tekemään?! Oliko kaikki kokemani turhaa? Oliko kaikki paastot, oksentamiset ja rääkkijuoksut turhaa? Ei, se ei vaan voi mennä niin. Mikset sä ämmä voi edes tätä hommaa vetää kunnialla loppuun. Nyt otat ittees niskasta kiinni ja lopetat ton touhun heti alkuunsa. Sä et liho enää grammaakaan, kuuletko sä? Ei enää oksentelua, se on kuvottavaa. Mutta täytyy kyllä sanoa että se toimii.
Pitää vain aloittaa pienillä askeleilla, niin lopulliset tulokset syntyy. Ensin hoidan syömisn, sitten liikunnan. Karsin itseltäni pois jokaikisen kilon mitä olen liimannut vyötäröön, reisiin, perseeseen, joka ikinen paikka saa luvan kiinteytyä. Tänään en syö enää mitään. En voi, en saata. Jos on nälkä, juot vettä, juot niin paljon ettei nälkää enää ole.
-Kuukauden aikana on tapahtunut niin paljon, että taidan tehdä siitä ihan erillisen postauksen, joka tulee viimeistään huomenna-
Siihen asti ♥
Oon kaivannut sua! Tee pian se kuulumispostaus, olisi ihanaa kuulla miten sulla menee. Kai muistat olevas kaunis ja ihana? Yritä jaksaa <3
VastaaPoistaKiva että edes joku on kaivannut ♥ Tunnen vaan olevani niin yksin... Sen kuulumispostauksen olisi pitänyt tulla jo monta päivää sitten, hups :D Yritän saada sen kirjoitettua tänä yönä, mutta luulen että julkaisu menee huomiselle ;) Vähän vaikea muistaa tollasia asioita mitä ei ole koskaan itsessään nähnyt, mutta kiitos silti ♥
Poista