Mä en osaa päättää onko tää päivä perseestä, kuten mun päivät yleensä, vai onko tää päivä tosi hyvä. Tänään oli terapia, kävelin klinikalle molempiin suuntiin (kaupunkiin tulin toki bussilla, koska en lähtenyt pyöräilemään 35km x 2 =70km) vaikka takaisin matkahuollolle meinasin mennä bussilla sateen takia. Tulipahan käveltyä tänään melkein 8km ;). Toisaalta bussilla meno olisi ollut ehkä turvallisempaa, päädyin ostamaan 635g irtokarkkeja... En koskenut niihin koko matkalla, enkä ole vieläkään. Miksei kaupoissa voida vaan ottaa pussi kassahihnalta, takavarikoida sitä ja sanoa asiakkaalle ettei tuon kokoiselle myydä ruokaa, ei varsinkaan karkkia!
Mitään en ole tänään suuhuni vielä pistänyt, siksi ne karkit varmaan houkutteleekin niin paljon. Ei vaan tee mieli syödä mitään kunnon ruokaa, haluan elää pelkillä herkuilla ja paisua niin isoksi että joudun muuttamaan johonkin isoon halliin asumaan kun en enää mahdu meidän taloon. Samalla joku mun pään sisällä huutaa etten saa syödä noita karkkeja, sitä mä kuuntelen, sitä mä ymmärrän. Silti tiedän että sorrun ihan kohta, varmaan jo heti kun saan tämän postauksen kirjoitettua ja alan katsomaan kotikadun ensimmäistä tuotantokautta, olen jo jaksossa 10. Lainasin kirjastosta myös karjalan kunnailla; ensimmäisen tuottarin ja käenpesän ekan levyn jossa on jaksot 1-4. Mä en tiedä miksi mä tykkään näistä, ehkä koska ne tuo mieleen lapsuuden, kun ei ollut vielä murheita eikä tarvinnut miettiä mitä söi, paljonko ja mitä muut siitä ajattelee.
Mulle on vihdoin löytynyt psykoterapeutti, menen ensimmäiselle tutustumiskäynnille 23.5. En tiedä yhtään mitä odottaa, onko siellä nojausasennossa oleva tuoli jossa minun pitää kertoa elämästäni kaikki, jonka jälkeen minut arvioidaan ja minulle kerrotaan mikö meni pieleen.
Ainiin, tilasin uusia urheiluvaatteita kevääksi ja kesäksi. Kolmet juoksutrikoot, yhdet normi mustat, mustat polvipituiset (koska arvet) ja musta-harmaat jossa on joku yksinkertainen kuvio. Lisäksi ostin niken juoksukengät ja nestevyön jossa on kaksi vähän pienempää pulloa, jotta veden paino tasapainottuu molemmille puolille. En jaksa odottaa kesää että pääsen juoksemaan taas metsiin, jotka on nyt ihan vetisiä.
PS. Mä menin silloin pyöräilemään, kun lupasin. Ihan uskomatonta. Pyöräilin yli 10km matkan. Eilen tein pihatöitä yli kaksi tuntia. Äiti päätti että tänävuonna uusitaan kukkapenkit, joten kaivoin lapiolla vanhoja kasveja kottikärryyn, kuskasin ne peräkärryyn. Tänään tai huomenna kerään kukkapenkkien ympäryskiviä.
Jos sä haluat tai jos joku muu haluais tulla puhumaan kikissä niin mun kik on: tinydreamm (huom 2 m-kirjainta)
VastaaPoista