Huomenna on mun tädin hautajauset. Isän puolen sukulaiset ei ole mulle mitenkään hirveen läheisiä, ei samalla tavoin kuin serkut äidin puolelta. Mutta kyllä se silti surettaa, etenkin iskän takia. Täti ei edes ollut vanha, tai ainakaan niin vanha että kuolema olisi ollut ns. luonnollista. Mä tunnen itteni täysin mädäksi ihmiseksi, kun multa on kuollut sukulainen jota mun pitäisi surra, mutta mun mielessä pyörii vaan mitä joudun hautajaisissa pistämään suuhuni. Mä tiedän, mä olen hirviö.
Eilisen jäätelö -session jälkeen paastosin iltaan asti, klo 19 söin vadelma pikapuuron ja... mansikkajäätelöä, kalorit yhteensä n. 300. Tänään vaaka näytti pitävän musta, 53,2kg eli -1,3kg eilisestä. Ne oli siis vaan nesteitä. Nyt pitäisi vaan jatkaa samaan malliin joutumatta säästöliekille. Se voi olla vaikeaa koska tänään on lähtö mummulle, josta ajetaan huomenna hautajaisiin. Lähtö suunniteltiin ensin niin että mentäisiin suoraan hautajaisiin mutta ei kissa voi olla koko sitä aikaa autossa, sen on parempi olla sen aikaa mummulassa (siis äidin äidillä). Toivotaan ettei hautajaisissa ole kasvisruokaa erikseen, toisaalta silloin minulle tuputettaisiin kasapäin leipää sun muuta paskaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti