Jokainen jalkojen lihas huutaa -pysähdy, hidasta!- mutta pää käskee kiristää tahtia, jalat tottelee. Kasvot on tulessa, selkä hiestä märkä, joka paikkaan sattuu -hyvä, se on sulle ihan oiken läskiperse-. Auto toisensa jälkeen menee ohi -ne kattoo kaikki sun isoa persettä- -sulje silmät niin voit edes kuvitella ettei ne näe millaiseen kuntoon oot ittes mennyt päästämään, ajattele jotain ihan muuta-. Keskity musiikkiin, keskity sanoihin.
I am hungry but not the way they say
I am thirsty in an unquenchable way
I am lonely among my familiar crowd
I'm happy and proud
I am lost high above on a could
I am save from them all
I can lose I can fall
I am on top
And they are down below
You want me to eat
But that's not the thing I need
You want me to get fat
And you think that I am mad
You stuff me up
You make me sup
I am not ill
I want you to recognize my will
But you make me sick
I don't need you slimy care
Katse osuu heti ensimmäisenä reisiin jotka löllyy ohuissa juoksutrikoissa kuin makkarat, joka askeleella. Kotipiha näkyy jo, enää parisataa metriä niin se on siinä.
Sillä sekunnilla kun Sports Tracker:n harjoitus on pysäytetty lysähdän nurmikolle huohottamaan kuin kuolemaisillani. Tarkistan heti miten meni, 364 kaloria. Sekunnin sadasosan olen tyytyväinen, olisi voinut mennä paremminkin, jos et olisi hidastellut kun piti kiihdyttää. Joudun melkein ryömimään ovelle saakka, jalat on ihan veltot. Pakko saada vettä! Ei ole nälkä, vaan jano.
Uudet kengät oli niin kevyet verrattuna vanhoihin. olihan niillä hintaeroa melkein 100€ mutta silti.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti