tiistai 9. helmikuuta 2016

Lupaan ja vannon

Ny on aika luvata yksi asia, mä en enää oksenna tahallani. Yksinkertaisesti en vaan enää ahmi. Se kuulostaa nyt helpolta, mutta siitä tulee tosi haastavaa, mä tiedän sen. Mun on pakko pystyä siihen. Tein satsin kotitekoisia kookospalloja, söin niistä puolet ahmien ja sitten alkoi yököttää. Taas kerran kumartuessani vessassa, mietin miten helvetin tyhmä mä oon. En mä halua mitään bulimiaa, ei tän näin pitäny mennä. Montakohan kertaa mä oon tän saman luvannut, ja sitten kuitenkin oksentanut vaan uudestaan ja uudestaan. Nyt on kuitenkin jotenkin erilaista, nyt tunnen itseni päättäväiseksi. Ja vaikka välillä tekisikin mieli vaan heittää kaikki saavutettu rotkoon, mä en ole niin heikko.
PS. Kouluaisiatkin hoitui, sain sairaslomaa ainakin maaliskuun puoliväliin. Tunnen itteni niin luovuttajaks, heikoks paskaks joka on vaan niin helvetin laiska ettei pysty elämään normaalisti.


2 kommenttia:

  1. Mä niin tiedän, miltä susta tuntuu. Mun piti päättää toi sama varmaan tuhat kertaa puolen vuoden aikana, ennen kun pystyin oikeesti lopettamaan. Mulla ainakin autto se kun kerroin parille kaverilleni siitä, ja ne tuki mua. Sitten päätin, etten enää koskaan syö salaa ja jos joskus tulee syötyä liikaa, mun ei tarvitse sillä hetkellä hankkiutua siitä kaikesta eroon vaan jatkan siitä eteenpäin vaan normaaleita ruokailutottumuksia. Tsemppiä, sä pystyt siihen!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kannustuksesta! On tullut monta kertaa mieleen puhua jollekin kaverille asiasta, ikinä ei vaan ole uskallus riittänyt :( Pelkään että kaikki tuomitsee ja alkaa sitten kyttäämään tai mikä järkyttävämpää, kertoisi siitä esim. vanhemmilleni muka "suojellakseen" minua itseltäni. Nyt aionkin pitää huolen ettei tällainen jatku, aina kun tekisi mieli palata vanhoihin tapoihin mietin mitä hyvää siinä muka olisi. Hetkellinen nautinto, joka olisi sekunneissa poissa ja olo on triplasti pahempi. Jokatapauksessa kiitos kivasta kommentista ;)

      Poista