tiistai 9. helmikuuta 2016

Selluliittisarvi

Tänään jo toinen postaus, mistäköhän nyt tuulee :D Tekee vain mieli kirjoittaa, kun elämässä ei ole muutakaan sisältöä. Olen juonut jo kaksi isoa kupillista teetä, keitän varmaan kohta lisää, se lämmittää niin ihanasti. Varpaat on ihan kylmät, samoin kuin sormetkin. Mulla on aina ollut huono ääreisverenkierto. Isä tuli kotiin mukanaan paperipussi sisältönään kaksi tuoretta croissanttia. Pussi jäi houkutuslinnuksi pöydälle, kun isä lähti asioille. Jostain oudosta mielen pälkähdyksestä otin toisen sarven pussista, ja nostin sen lasilautaselle eteeni. Se houkutteli, vakuutteli tekevänsä olostani paremman yhdellä ainoalla puraisulla. Noukin sen käsiini ja pyörittelin sitä silmieni edessä, katsoin oikein läheltä. Ryhdyin repimään sitä paloiksi, yhä pienemmiksi ja pienemmiksi, murusiksi asti niin että sen sisältämä rasva teki sormenpääni liukkaiksi. Nostin osan muruista käteeni, jännitin kämmeneni nyrkkiin niin että murit sulautuivat yhdeksi rasvaiseksi klöntiksi. Murustin sen taas takaisin, yli tunnin ja yhden ja puolen Gossip Girl jakson ajan sorkin ja murustin sitä yhä uudelleen ja uudelleen, litistin lautaseen, muovasin palloiksi. Se oli omituisen rauhoittavaa, minun ei varsinaisesti tehnyt mieli syödä sitä. Lopulta kaadoin mössön mustaan pussiin, ja vein sen isoon roska-astiaan ulos. Oli hyvä olo, croissant oli oikeassa, se osasi tehdä oloni paremmaksi muttei tavalla jolla olisi halunnut.




Olen hakenut kesätöitä, vasta kahteen paikkaan mutta tänä vuonna en halua olla liian varma että saan paikan, joten haen vielä ainakin pariin eri paikkaan. Tein hakemukset netissä jo kunnalle ja s-ryhmän liikkeisiin. Toivottavasti saan paikan jostain. Hakemuksissa menee todella kauan, kun niihin on ollut pakko tunkea jokin "kerro vapaasti itsestäsi" osio. Mitä mä siihen muka kirjotan? Olen laiska paska joka on lukiossa kirjoilla mutta on yksinkertaisesti niin laiska ettei saa sitä koskaan loppuun... Varmasti saan paikan, paras myyntipuhe ikinä :/

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti