Jee mulla on jo seitsemän uutta juttukaveria kikissä ^^ Jotenkin tuli vaan taas häviäjä -fiilis kun yli puolet niistä on mua laihempia tai on ainakin kulkenut pidemmän matkan kohti tavoitetta. Monet on ollu osastollaki, tunnen itteni noloks vasta-alkajaks :/ Mut kaikki on ollu tosi mukavia ja odotan innolla lähempää tuttavuutta ;)
Menin sitten kun meninkin sinne lumipyryn keskelle hortoilemaan, ja voin sanoa että muistan tämän vielä tavoitepainossani ollessani katsoessani peiliin että mitä olenkaan joutunut kestämään tähtesi. Mutta se varmasti kannatti. Sports Trackerin mukaan kulutin 330kcal, mutten tällä kertaa luota siihen 100 prosenttisesti, koska melkein koko matka oli vastatuulessa ja viisi senttiä paksussa, alta luistavassa lumihangessa. Joten luultavimmin kulutin enemmän mutten oikein uskalla veikata paljonko.
Tänään mä teen sen mitä oon venyttänyt viime keväästä saakka, eli jo melkein vuoden... Mä aion kertoa mun parhaalle kaverille mun masennuksesta ja kaikesta, en tosin tästä ruoka/liikuntajutusta mutta paniikkihäiriöstä, lääkkeistä ja siitä miksi olen sairaslomalla. Mä en yksinkertasesti oo kehdannu kertoa sille, koska mua on hävettäny niin paljo. Mut sillä on oikeus tietää (ainakin mulle se on paras kaveri, tiedä sitten oonko mä enää sille) mun asioista, ja tänään se pääsee mun elämässä ajantasalle. Mua pelottaa ihan sikana, mitä jos se suuttuu mulle. Kun en oo kertonu, oon vaan valehdellu että joo ei mulla oo tänään koulua yms yms. Tai jos se ei enää halua olla mun kaveri, kuka nyt haluais viettää aikaa masentuneen luuserin kanssa?
(tää on kirjotettu noin kello kuuden aikaan, mutta julkaisu epäonnistu :/)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti